Pohjois-Pohjanmaalla yrittäjyyskasvatus linkitetään nyt kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden teemoihin.
Suomi on yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä: Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka sisällytti yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaan (vuonna 1994). Myös yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa oppilaitoksissa Suomi on pärjännyt kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti.
Edistysaskelista huolimatta yrittäjyyskasvatuksessa on edelleen puutteita: Se, pääseekö oppija yrittäjyyskasvatuksen piiriin saattaa riippua asuinpaikasta, oppilaitoksesta tai kouluasteesta. Monissa oppilaitoksissa yrittäjyyskasvatus myös toteutuu vain valinnaisilla kursseilla, eikä yrittäjämäistä toimintatapaa ole juurrutettu oppilaitoksen toimintakulttuuriin.
Yksi keino kehittää yrittäjyyskasvatusta paikallisesti ja alueellisesti on maakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat.
Ensimmäinen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia saatiin Satakuntaan vuonna 2010, ja perässä ovat seuranneet Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Kainuu.
Maakunnallisissa yrittäjyyskasvatuksen strategioissa on perinteisesti kuvattu alueellisen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja luotu tapoja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi. Strategioissa on myös usein huomioitu yrittäjyyskasvatuksen alueelliset erityispiirteet ja vahvuudet.
Monet maakunnat ovat jo uusintakierroksella: Satakunnassa on parhaillaan rakentumassa järjestyksessä kolmas maakunnallinen strategia, ja Pohjois-Pohjamaan uudistettu strategia näki päivänvalon viime kuussa.
Maakunnalliset strategiat ovat yhä vaikuttavampia työkaluja
Pohjois-Pohjanmaan uudistettu yrittäjyyskasvatuksen strategia ohjaa alueen yrittäjyyskasvatusta vuoteen 2027 saakka.
Strategiatyössä tiiviisti mukana ollut Oulun kaupungin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäopettaja ja YES-aluetoimija Eemeli Alanne näkee, että strategioista on tullut yhä parempi ja käytännönläheisempi työkalu yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen.
– Suomessa on tehty pitkäjänteistä yrittäjyyskasvatuksen strategiatyötä ja muiden tehdyistä strategioista saimme vahvistusta omalle kehittämistyölle. Mielestäni suunta strategioissa ja niiden ulkoasuissa on mennyt käytännöllisempään suuntaan. Enää keskiössä ei ole pitkät asiakirjat ja pelkkä strateginen teksti, vaan työkalut, käytännön esimerkit ja ajankohtaiset teemat, jotka muovaavat koulutuksen kenttää.
Alanne kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen, vuonna 2016 valmistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia todettiin strategiaprosessissa edelleen sisällöllisesti ajankohtaiseksi. Siksi päivitysprosessissa keskityttiin sen päälle rakentamiseen ja kehittämiseen, jolloin aiemmin tehty tärkeä työ ei mene hukkaan.
– Päivitystyössä kirkastimme tulevien vuosien painopisteitä, ja sen tuloksena syntyivät yhteiset tavoitteet ja suositukset. Merkittävin uudistus strategiassa onkin kouluastekohtaiset osaamistavoitteet. Halusimme niiden avulla auttaa opetushenkilöstöä tunnistamaan jo heidän tekemänsä yrittäjyyskasvatustyö. Eri tavoitteisiin päästään erilaisilla menetelmillä, Alanne toteaa.
Yrittäjyyskasvatuksella voi luoda siltoja eri teemojen välille
Yksi yrittäjyyskasvatuksen haasteista on, että se nähdään edelleen paikoittain vain hyvin kapea-alaisena, esimerkiksi vain yrityksen perustamiseen liittyvänä käytännön opetuksena, vaikka yrittäjyyskasvatuksen pitäisi toteutua läpileikkaavana kaikissa oppilaineissa.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisessa yrittäjyyskasvatuksen strategiassa asiaa on lähestytty linkittämällä yrittäjyyskasvatus vahvemmin kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden teemoihin.
Uudessa strategiassa näihin teemoihin on laadittu osaamistavoitteet jokaiselle kouluasteelle.
– Kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta teemat ovat ajankohtaisia, ja linkittämällä ne yhteen pystytään luomaan merkityksellisiä kokonaisuuksia sekä oppijoille että opetushenkilöstölle, Alanne kertoo.
Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta teemoja voidaan hyödyntää niin sisältöinä kuin menetelminäkin.
– Tällöin myös oppijat ymmärtävät paremmin, miten eri teemat linkittyvät toisiinsa eikä niitä käsitellä erillisinä kokonaisuuksina. Minunpolkuni.fi -sivustolla on hyviä esimerkkejä käytännön toteutuksista monialaisista oppimiskokonaisuuksista podcast-työpajaan ja kiertotalouteen.
Maakunnallinen kehittämistyö luo elintärkeitä verkostoja
Yrittäjyyskasvatus vaatii eri toimijoiden välistä yhteistyötä, joten jo maakunnallinen strategiatyö itsessään on merkittävä keino saada ihmisiä yhteisen pöydän ääreen ja saada eri toimijoiden äänet ja näkemykset kuuluviin.
YES Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkö ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin projektitutkija Suvi Tulonen kertoo, että uudistettu strategia toteutettiin laajana alueellisena yhteistyönä, ja strategiaprosessiin osallistui alueen koulutusorganisaatioiden edustajien lisäksi yrittäjiä ja yrittäjyyskasvatuksen yhteistyökumppaneita.
Strategiaprosessissa muun muassa järjestettiin maakunnan kattavia työpajoja, joiden tuottaman tiedon pohjalta konkretisoitiin valittujen tavoitteiden sisällöt. Yhteisen työskentelyn pohjana käytettiin kouluastekohtaisia opetussuunnitelmia.
Merkittävää on, että mukana olleet oppilaitokset sitouttivat organisaationsa mukaan kehittämistyöhön ja sen kautta syntyvien tulosten käyttöön.
– Maakunnassa on tehty erinomaista työtä yrittäjyyskasvatuksen eteen ja vuosien saatossa on osallistettu satoja toimijoita asian kehittämisessä. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa hyvin vahvasti myös tulevaisuudessa uudistetun yrittäjyyskasvatuksen mallin jalkauttamisessa. Saimme muun muassa hankkeen loppuseminaarissa oppilaitosten, yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen edustajilta hyviä ehdotuksia mallin näkyväksi tekemiseen, ja näitä vinkkejä aiomme hyödyntää, Tulonen kertoo.
Seuraavia askeleita strategian jalkauttamiseen työstetään parhaillaan. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusverkostoon innostetaan nyt mukaan paitsi jo aiemmin verkostossa mukana olleet myös uudet ihmiset eri organisaatioista.
– Uudistettu verkosto tulee olemaan isossa roolissa strategian jalkauttamisessa. Suunnitelmissa on myös tehdä yhteistyötä YES-verkoston kanssa erilaisissa strategian näkyväksi tekemiseen ja jalkauttamiseen liittyvissä teemoissa. YES on arvostettu ja luotettava toimija Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Pohjanmaan uudistetun yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisen strategian yhteisiin tavoitteisiin ja suosituksiin sekä kouluastekohtaisiin tavoitteisiin pääset tutustumaan minunpolkuni.fi-sivustolla. Sivustolta löytyy myös työkaluja ja vinkkejä jokaiselle kouluasteelle.
Nostoja strategiasta:
Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatukselle määriteltiin jo vuonna 2016 kolme strategista tavoitetta: oppijoiden yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen, yrittävän kulttuurin rakentaminen ja vahvistaminen sekä yrittäjyyden oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen. Uudistettuun strategiaan lisättiin yllä olevat tavoitteet. Esimerkiksi yrittävän kulttuurin rakentamista jatketaan maakunnalliselta tasolta yksikkökohtaiselle tasolle.
Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategiassa tavoitteita tukemassa ovat yhteiset suositukset yrittäjyyskasvatustoiminnan maakunnallisiksi kehittämisen painopisteiksi. Yhteisissä suosituksissa painotetaan muun muassa nivelvaiheiden huomioimista ja yrittäjyyskasvatuspolkujen muodostamista.
Minunpolkuni.fi -sivulle on koottu yleisten tavoitteiden lisäksi myös kouluastekohtaiset tavoitteet. Esimerkiksi yläkoulussa vahvistetaan nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja monipuolisesti osana eri oppiaineita ja oppimiskokonaisuuksia. Tavoitteena on tulevaisuuteen innostaminen ja oman jutun löytäminen valintojen tueksi. Yläkoulun yrittäjyyskasvatuksessa korostuu erilaisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien asioiden rohkea kokeileminen. Yllä on lisäksi kehittämistavoitteet yläkoululle.
Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategian osaamistavoitteet yläkoululle.
(artikkelin pääkuva: Minna Kilpeläinen)
Pohjois-Pohjanmaan uudistettu yrittäjyyskasvatuksen strategia toteutettiin VÄKEVÄ – Kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys osana yrittäjyyskasvatusta -hankkeessa vuosina 2021–2023. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE. Osatoteuttajina ovat Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Koulutuskuntayhtymä Brahe, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulun kaupunki ja Koulutuskuntayhtymä OSAO.
Tahdotko tietää lisää yrittäjyyskasvatuksen alueellisesta kehittämisestä? Lue lisää yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisista strategioista.
YES-verkosto osallistuu aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen niin maakunnan, kunnan kuin oppilaitoksenkin tasolla. Lue lisää YES-verkoston yrittäjyyskasvatuksen kehittämispalveluista sekä YESin verkostoyhteistyöstä.
