Yrittäjyyskasvatus on nyt kuntien elinkeinopolitiikkaa – Naantali ja Parainen näyttävät esimerkkiä

Usea kunta haluaa olla nyt elinvoimakunta. Yksi mittari, jolla pärjää kisassa on yrittäjyyskasvatus, kunhan sen tonttia laajennetaan sivistystoimesta myös elinkeinotoimen puolelle.

Pääkuvassa Paraisten yrittäjyyskasvatustiimin jäseniä. Vasemmalta Mia Dietrich-Isomaa, Anders Levin, Anna-Leena Harhala, Juho Kuzu, Merja Huvila, John Forsman, Hanna Kostiainen ja Johanna Vainio.

Naantalissa ja Paraisilla on tehty viime vuodesta lähtien tiiviisti yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on rakentaa malli, jolla yrittäjyyskasvatus nivotaan osaksi kuntien elinvoimatyötä.

Se tarkoittaa, että yrittäjyyskasvatus nähdään olennaisena osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Perinteisesti kuntien elinkeinopoliittisia työkaluja ovat olleet muun muassa yritysneuvontapalvelut, yritystoiminnan kehittämishankkeet, tonttien ja toimitilojen tarjoaminen yritystoiminnalle ja erilaiset markkinointitoimet. Nyt käyttöön halutaan valjastaa myös yhteistyö opetustoimen kanssa sen varmistamiseksi, että osaavaa työvoimaa löytyy kunnassa jatkossakin.

– Tällä hetkellä trendi on se, että uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, ja pienyrittäjien määrä kasvaa. Isoissa yrityksissä vähennetään työntekijöitä ja tehostetaan toimintaa, työtä ostetaan mieluummin alihankintana toiselta yritykseltä kuin rekrytoidaan. Tämä on nähtävissä myös Paraisilla ja Naantalissa, joissa on menetetty suuria työnantajia, sanoo koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio Varsinais-Suomen Yrittäjistä. Vainio toimii myös YES Varsinais-Suomen aluepäällikkönä.

Toisin sanoen pienyrittäjyyden merkitys alueellisen elinvoiman kannalta on yhä merkittävämpi.

– Kunnat ovat heränneet siihen, että nyt tarvitaan osaajia ja osaamista, jolla kuntalaiset voivat työllistyä pk-yrityksiin tai työllistää itse itsensä. Asenteiden, taitojen ja verkostojen merkitys kasvaa. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys kasvaa, sillä näitä valmiuksia kannattaa kehittää jo koulussa, Vainio toteaa.

Naantali ja Parainen ovat pilottikuntia Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella – kehittämismalli kuntiin -hankkeessa, joka on Valtakunnallisen YES ry:n ja Varsinais-Suomen Yrittäjien yhteistyölle perustuva kehittämis- ja kokeiluhanke.

Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on rakentaa malli, jonka avulla yrittäjyyskasvatus viedään kunnissa strategioista käytännön toimintaan.

– Tavoitteena on tehdä vaikuttavampaa yrittäjyyskasvatusta, jossa vaikuttavuus syntyy kunnan eri toimijoiden yhteistyöstä. Eli yrittäjyyskasvatusta ei jätetä pelkästään oppilaitosten vastuulle, vaan se näkyy kaikessa kunnan toiminnassa, ja mukaan otetaan myös yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat, Vainio kertoo.

Yrittäjyyskasvatus, elinvoima ja hyvinvointi liittyvät tiiviisti toisiinsa, sanoo palvelumuotoilun asiantuntija Mona Johansson Aliats Oy:stä.

– Usein ajatellaan, että kunnissa hyvinvoinnin eteen tehtävät asiat on erillään elinvoimasta, mutta niiden välinen riippuvuus helposti hämärtyy. Esimerkiksi nuorten hyvinvoinnista ollaan huolissaan, mutta oppilaitostoimijat ovat tuoneet esiin, että yrittäjyyskasvatus on yksi keino parantaa nuoret hyvinvointia. Yrittäjyyskasvatuksen tavoite on luoda mahdollisuuksia, jotta kunnassa on yrittäjyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Loppupeleissä yrittäjyyskasvatuksessakin on kyse hyvinvoinnista.

Yrittäjyyskasvatuksen vaikutus kunnan elinvoimaan. Hankkeessa hahmoteltu malli perustuu YESin Yrittäjämäisen osaamisen ekoysteemi-malliin.

Hankkeen aikana Naantaliin ja Parasille laaditaan selkeä malli siitä, miten tavoitteellinen, järjestelmällinen ja laaja-alainen yrittäjyyskasvatus toteutetaan kaikissa kunnan toiminnoissa. Tämä kuntamalli saadaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana, jonka jälkeen sitä voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa.

– Hankkeen aikana suunnittelemme askeleet kohti yrittäjyyskasvatuskuntaa ja mitä palikoita se tarkoittaa sekä Naantalille että Paraisille. Työ alkoi viime vuonna pohtimalla kuntien nykyisiä käytäntöjä ja muutostarpeita sekä kehittämällä visiot molempiin kuntiin. Tänä vuonna työ jatkuu purkamalla visio tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Keskeistä on rakentaa toimiva yhteistyöverkosto, eli päättää, keitä on oltava mukana, jotta malli toimii ja saadaan yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuutta lisättyä kunnissa, Vainio kertoo.

Eri toimijoiden osallistuminen on ollut olennainen osa hanketta.

– Tässä toimitaan sillä ajatuksella, että yrittäjyyskasvatustyötä eivät tee vain koulutuksen ja yrityselämän toimijat, vaan aihe liittyy monen kuntalaisen työn tekemiseen. Tämä on tietysti ollut jo pitkään meillä yrittäjyyskasvattajilla agendalla, ja nyt se on alettu nähdä myös kuntien johdossa.

Paraisilla oli jo hankkeen alkaessa toiminnassa oleva yrittäjyyskasvatuksen tiimi, ja hankkeen alussa tiimi perustettiin myös Naantaliin.

– Ideana on, että samalla kun pilottikuntiin luodaan strategiat, hanketiimi oppii koko ajan ja kehittää mallia sen rinnalla. Ilahduttavaa on etenkin se, että sekä Paraisilla että Naantalissa tiimeihin on saatu mukaan myös nuoria, joilta on saatu valtavan hienoja näkemyksiä.

Naantalin elinkeinopäällikkö Lassi Rosalan mukaan suurin haaste heillä onkin ollut se, oikeat henkilöt löytyvät mukaan hanketyöpajoihin ja asian kehittämiseen.

– Eli onko opettajien ja muiden vastuuhenkilöiden mahdollista käyttää tähän työhön työaikaa ja löytyykö edustusta kaikilta opetuksen tasoilta, ja toisaalta myös miten saamme esille oppilaan ääntä. Koska olemme Naantalissa aloittaneet viime syksynä mallin rakentamisen alusta, on käynnistäminen vienyt aikaa, mutta toisaalta on ollut kuitenkin mukava huomata, että ryhmä ja innostus ovat kasvaneet tasaisesti hankkeen edetessä. Asia koetaan tärkeäksi.

Hankkeen myötä Naantalissa on oivallettu, että toimintamallin pysyväksi saaminen vaatii monialaisen tiimin koordinoimaan, jotta asia ei henkilöidy tai ole yksittäisten toimenpiteiden varassa.

– Tiimin puitteissa myös erilaisten työkalujen ja toimintaohjeiden muodostaminen ja laatiminen sekä toteuttamisen tuki on helpompaa. Toinen havainto on ollut se, että rahoitus yrittäjyyskasvatustyöhön tulisi olla huomioituna määrärahana vuosibudjetissa sekä vuosisuunnitelmassa, jolloin pysyvän toimintamallin toteuttaminen on mahdollista.

Vaikka Paraisilla on ollut yrittäjyyskasvatuksen tiimi jo vuodesta 2022, hankkeen avulla yhteisiin palavereihin on saatu uusia osallistujia eri kouluasteilta ja kunnan eri toimialoilta.

Koivuhaan koulun rehtori Merja Huvila kertoo, että isoin haaste Paraisilla on ollut löytää riittävästi yhteistä aikaa kehitystyöhön.

– Yhteistyö on sujunut hyvin, ja kunnan luottamushenkilöt, kunnan työntekijät sekä yrittäjät ovat olleet mukana. Olemme huomanneet, että kunnan luottamushenkilöihin on joskus vaikea saada yhteyttä ja se hankaloittaa hankkeen etenemistä. On tärkeää, että kunnan poliittiset päättäjät ovat mukana osallistumassa oppilaiden kanssa tehtävään yrittäjyyskasvatukseen. Tätä olemme paljon miettineet.

Myös tulevaisuuden yrittäjyyskasvatuksen resurssointi on kunnassa haasteena. Matkan varrella on tiimissä kuitenkin vahvistunut näkemys siitä, miten suuri merkitys yrittäjyyskasvatuksella on oppilaiden yrittäjämäisen ajattelutavan kehittymiseen, Huvila sanoo.

Hankkeen yhteinen työskentely Paraisilla ja Naantalissa jatkuu syksylle saakka, jolloin vuorossa on mallin esittely ja jakaminen muillekin kunnille.

Osana Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella – kehittämismalli kuntiin -hanketta kartoitetaan kaikkien varsinaissuomalaisten kuntien yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa.

Verkossa on auki Yrittäjyyskasvatus Varsinais-Suomen kunnissa -kysely, johon toivotaan vastauksia Varsinais-Suomen kunnissa asuvilta toimijoilta.

– Vastaajia toivotaan vielä reippaasti lisää, joten jos vain voit auttaa, käy vastaamassa kyselyyn! Nyt haetaan muidenkin kuin yrittäjyyskasvatustoimijoiden näkemyksiä, joten kannattaa käydä vastaamassa, vaikka aihe ei olisi tuttukaan, sekin on meille tärkeä tieto, Vainio kehottaa.

Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella – kehittämismalli kuntiin –hanke on saanut Varsinais-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahaa. Hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. Lue lisää hankkeesta.