Kauppatieteiden tohtori Timo Järvensivu esittää, että pienilläkin verkostoitumisharjoitteilla voimme tukea vaikuttavaa oppimista, joka vahvistaa ennen kaikkea käytännön yrittäjyysosaamista. Tässä blogikirjoituksessa Järvensivu antaa myös neljä verkostoitumisen perussääntöä, joiden avulla kenestä tahansa voi tulla taitava verkostojen rakentaja.
Miksi yrittäjyyskasvatuksessa kannattaa harjoitella verkostotyöskentelyä?
Verkostoituminen on tärkeä työelämätaito, mutta etenkin yrittäjille verkostot ovat tutkitusti arvokkaita kahdella perustavalla tavalla.
Ensimmäinen hyöty liittyy kekseliäisyyteen: uusia arvokkaita ideoita syntyy useammin ja monipuolisemmin yhteistyössä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa kuin yksin.
Toinen hyöty liittyy etenemiseen: matka ideasta toteutukseen tehostuu, kun kaikkeen ei tarvitse kyetä yksin.
Kuka tahansa voi oppia verkostotyöskentelyä, ja tässä blogikirjoituksessa kerron neljä verkostoitumisen perussääntöä, jota voit hyödyntää omassa työssäsi sekä oppilas- ja opiskelijaryhmien kanssa.
Sitä ennen kerron, mitä opimme verkostoitumisharjoitteilla opiskelijaryhmässä.
”Mitä sain: uudet näkökulmat, tajuaa muiden arvot ja moraalit ryhmätehtävissä.”
Testasimme verkosto-osaamisen herättelyä ja digitalisointia nuorten parissa tämän vuoden alussa. Pilotti oli osa YES-verkoston, Prizztechin, Sataedun ja Uotta Oy:n yhteistyötä ja osa Open Platform Entrepreneurship Education for Future Work (ESR) -hanketta.
Mitä siis teimme?
Pilotti koostui viidestä kerrasta, joista kolmessa teimme verkostoitumisharjoitteita ja keräsimme verkostoitumiseen liittyvää dataa. Verkostodataa ei kerätty vain meitä kehittäjiä tai opettajia varten, vaan erityisesti nuorten omaa oppimista varten.
Tavoitteemme oli tarkastella, minkälaisia verkostosuhteita opiskelijoiden välillä syntyi, pohtia yhdessä verkostoitumisen onnistumisia ja epäonnistumisia sekä oppia verkostojen rakentamista.
Teetimme opiskelijoille eri kokoonpanoissa kolme eri harjoitetta. Harjoitteiden yhteydessä keräsimme digitaalisella kyselyllä dataa siitä, miten verkostoituminen näissä harjoitteissa onnistui.
Oheinen kuvasarja kertoo, kuinka ensimmäinen ja toinen tutustuminen vahvistivat ryhmien välisiä yhteyksiä ja kuinka kolmannessa harjoitteessa syntyi jälleen uusia yhteyksiä yhteisen liiketoiminnan äärellä.
Ensimmäiset kaksi harjoitetta liittyivät tutustumiseen: Mitä minä osaan ja mitä muut osaavat? Missä olemme hyviä? – esimerkkien kera. Mitä samanlaista ja erilaista meidän osaamisessamme on? Mikä meitä yhdistää ja mitä voisimme oppia toisiltamme?
Kolmas harjoite liittyi yhteistyön potentiaalin löytämiseen: Mitä tavoite meitä voisi yhdistää? Mitä yhteisiä askeleita tämän tavoitteen ottaminen voisi edellyttää? Minkälainen voisi olla yhteinen liikeideamme?
Tällaisten harjoitteiden ja analyysien avulla kuka tahansa meistä voi oppia verkostotyöskentelyä.
Opimme harjoitteista kerätyistä tiedosta, että jokaisella kerralla opiskelijat olivat aina hieman valmiimpia keskinäisten yhteyksiensä luomiseen. Jokaisella harjoituskerralla siis onnistuttiin aina hieman paremmin kuin edellisellä kerralla.
Kysyimme opiskelijoilta lopuksi palautteita. Miltä verkostoituminen tuntui ja mitä siitä opittiin? Pilottiin osallistui noin 15 opiskelijaa, joten määrällinen loppuarvio ei ollut olennaista. Laatu on kiinnostavampaa. Tässä muutamia poimintoja:
”Opetus avasi mieleni moniin asioihin.”
”Rento meininki ja hyvää opetusta.”
”Tärkeää on kaverit, sosiaalisuus ja perhe.”
”Mitä sain: uudet näkökulmat, tajuaa muiden arvot ja moraalit ryhmätehtävissä.”
”[Opettajat] ymmärtävät, että me ollaan teinejä. Ketä vaan voi olla yrittäjä.”
”Jäi mieleen monia asioita: ihmisten erilaisuus, tutustumisen tärkeys, ihmisiin tutustuminen on tärkeää.”
Niin. Ihmisiin tutustuminen on tärkeää.
Kokeilun myötä olen vakuuttunut siitä, että varsin pienilläkin verkostoitumisharjoitteilla ja yhteiseen datankäyttöön perustuvalla prosessilla voimme tukea merkityksellistä, vaikuttavaa oppimista. Tällainen oppiminen vahvistaa yrittäjyysosaamista ennen kaikkea käytännössä, eikä pelkästään teoriassa. Yrittäjämäinen asenne kasvaa verkostoissa, yhdessä oppimalla.
Miten oppia verkostoitumaan? Neljä perussääntöä verkostotyöhön
Kenestä tahansa voi tulla taitava verkostojen rakentaja. Verkostotyö vaatii myös vaivannäköä, mutta sen lainalaisuudet ovat lopulta varsin yksinkertaisia.
Muutamalla perussäännöllä pääset jo pitkälle. Tässä tärkeimmät:
1. Tutustu.
Ole vilpittömän kiinnostunut toisista ihmisistä ja organisaatiosta: Älä mieti liikaa sitä, mitä hyötyä tästä tutustumisesta on. Tutustu vain. Mitä he osaavat ja tykkäävät tehdä?
Ehkäpä jonain päivänä sinulle tulee yllättävä tarve, jolloin tämä tieto tuleekin hyödyksi. Mitä toiveita, tarpeita ja unelmia heillä on? Ehkäpä jonain päivänä törmäät johonkin uuteen ideaan, joka vastaa näihin toiveisiin.
2. Luota ja sitoudu.
Yhteistyö on vaikeaa, jos ei ole luottamusta – tieto ei liiku, ymmärrys ei vaihdu, riskejä ei uskalleta ottaa.
Yhteistyössä ei myöskään varsinaisesti tapahdu mitään, jos kukaan ei sitoudu mihinkään – jos lupauksia ei tehdä eikä lupauksia lunasteta.
Tutkimuksista tiedämme, että luottamus rakentaa luottamusta, ja sitoutuminen vahvistaa sitoutumista. Luota siis ja sitoudu suhteisiin ensin itse, niin muutkin uskaltavat. Näytä tietä, niin saat matkakumppaneita.
3. Etsi yhteisiä tavoitteita.
Yhteistyön potentiaali jää helposti lunastamatta, jos ette pelaa yhteiseen maaliin. Panosta siis yhteisten tavoitteiden löytämiseen. Tavoitteet toimivat yhteistyössä kuin suurennuslasi, joka fokusoi erilliset energiasäteenne yhteiseen pisteeseen.
4. Tee oppimisesta yhteistä.
Matkallanne kohti yhteisiä tavoitteita törmäätte varmasti epäonnistumisiin, ja toivottavasti myös onnistumisiin. Käsitelkää molempia yhdessä. Juhlistakaa onnistumisia porukalla, ruotikaa epäonnistumiset ystävien kesken. Yhdessä kasvaminen vahvistaa koko joukkuetta.
KTT Timo Järvensivulla on 20 vuoden kokemus arjen verkostotyön ja strategisen verkostojohtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja konsultoinnista. Hän toimii nykyisin päätoimisena yrittäjänä kouluttaen ja konsultoiden lukuisia valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia verkostoja. Järvensivu on kirjoittanut kirjan Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä (Books on Demand, 2019, www.verkostojenjohtaminen.fi). Uotta Oy kehittää digitaalisia työkaluja vaikuttavaan verkostotyöhön ja -johtamiseen.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
ESR-rahoitteinen Open Platform Entrepreneurship Education for Future Work -hankeen tavoitteena on tukea toisen asteen opiskelijoiden yrittäjämäisen osaamisen kehittymistä. Lue lisää.