Tässä blogikirjoituksessa YES ry:n hallituksen väistyvä puheenjohtaja ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija Anne Vuorinen nostaa esiin 10 keskeistä asiaa, jotka tulee sisällyttää uuteen kansalliseen yrittäjyyskasvatuksen strategiaan.
YES ry on loppuvuodesta 2023 ehdottanut, että Suomessa tarvittaisiin pikaisesti valtakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia ja sen ohessa pitäisi panostaa tutkimustoimintaan.
Olen samaa mieltä. Kansallisen strategian luominen yrittäjyyskasvatukselle on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että yrittäjyyskasvatus on kattavaa, tasapainoista ja tehokasta kaikilla koulutusasteilla.
Miten laadimme yrittäjyyskasvatuksen strategian, joka palvelee Suomen tarpeita seuraavat vuodet ja vastaa tuleviin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja koulutuksellisiin muutoksiin?
Yrittäjyyskasvatuksen kansallisen strategian tulisi sisältää:
1. Selkeät, mitattavat tavoitteet yrittäjyyskasvatukselle. Tavoitteiden tulisi kattaa eri koulutusasteet ja sisältää sekä laadullisia että määrällisiä indikaattoreita.
2. Opetussuunnitelman integrointi kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on tukea opiskelijoita kehittämään yrittäjyystaitojaan sekä tarjota käytännönläheisiä ja motivoivia oppimiskokemuksia.
3. Opettajien koulutusta, jotta he voivat toteuttaa tehokasta yrittäjyyskasvatusta. Koulutuksessa tulisi keskittyä sekä yrittäjyystietouden että pedagogisten taitojen kehittämiseen.
4. Yhteistyön edistämistä yritysten kanssa ja oppilaitosten välillä. Tarvitaan rakenteita, kuten mentorointiohjelmat, työharjoittelut ja vierailuluokat.
5. Innovatiivisia opetusmenetelmiä yrittäjyyskasvatukseen. Esimerkiksi digitalisaation hyödyntäminen, simulaatiot, projektipohjainen oppiminen ja muut interaktiiviset menetelmät voivat tehdä yrittäjyyskasvatuksen opetuksesta kiinnostavampaa ja tehokkaampaa.
6. Oppimisympäristöjen monipuolistamisen. Esimerkiksi yrityshautomot, opiskelijoiden johtamat yritykset oppilaitoksissa, osuuskuntatoiminta, oppisopimuskoulutus ja yrittäjyyskoulutuskeskukset. Tärkeää on, että opiskelijat voivat soveltaa oppimiaan taitoja käytännössä.
7. Tutkimus ja seuranta auttaa arvioimaan yrittäjyyskasvatuksen vaikutuksia ja tunnistamaan parhaita käytäntöjä sekä vahvistamaan tulevaisuusorientoitunutta työskentelyä.
8. Sidosryhmien osallistamisen. Esimerkiksi opettajat, vanhemmat, opiskelijat, yritykset ja paikalliset päättäjät, yrittäjäjärjestöt ja monet muut tahot tulisi yhdessä osallistaa strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tämä luo laajempaa tukea ja sitoutumista.
9. Strategian tulee olla inklusiivinen ja ottaa huomioon erilaiset oppijat ja yhteisöt. Yrittäjyyskasvatuksen tulee olla kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa.
10. Jatkuva strategian päivitys vastaamaan muuttuvia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja koulutuksellisia tarpeita on välttämättömyys. Jatkuva arviointi auttaa varmistamaan strategian tehokkuuden ja ajantasaisuuden.
Kansallinen strategia voi toimia ohjaavana asiakirjana, mutta sen tehokkuus edellyttää vahvaa toteutusta ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.
Yhteistyö ja avoin kommunikaatio eri sidosryhmien välillä ovat avainasemassa valtakunnallisesti onnistuneen yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Olemmeko monitoimijaisesti valmiita ottamaan seuravan askeleen vai vieläkö odottelemme?
Yhteistyöterveisin toivottelen kaikille rauhaisaa joulua!
Anne Vuorinen
Anne Vuorinen toimi 16.11.2023 asti Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Keudan, elinvoimajohtajana, johtoryhmän jäsenenä ja Keuda Koulutuspalvelut Oy toimitusjohtajana. Nyt Anne nauttii kiireettömistä aamuista ja pitkästä vuosilomasta ja siirtyy yli 45 vuoden työuran jälkeen eläkkeelle 1.2.2024.
Anne Vuorinen on toiminut YES ry:n puheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen ja puheenjohtajan valtikka siirtyy seuraavalle puheenjohtajalle syyskokouksessa 14.12.2023.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
