
Jälleen yksi lisää! Nyt myös Somero kuuluu niiden kuntien joukkoon, jotka ovat luoneet yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun. Yrittäjyyskasvatus on ollut Someron painopistealueena jo useamman vuoden, ja aktiivinen yrittäjyyskasvatustiimi varmistaa, että kunnan eri toimijat ovat yhteisten tavoitteiden takana.
Somerolla tahdotaan, että lapsi ja nuori saa hyvät eväät työelämä- ja yrittäjyystaitoihin. Siksi Somerolle on nyt luotu yrittäjyyskasvatuksen ehjä oppimispolku.
Se tarkoittaa, että kunnassa on mallinnettu, miten yrittäjyyskasvatus toteutuu joka kouluasteella varhaiskasvatuksesta lukioon.
– Polku julkaistaan helmikuussa Someron yrittäjyyskasvatuksen veso-päivässä, jolloin se on myös saanut visuaalisen esitysmuodon. Olemme kutsuneet tilaisuuteen myös paikalliset yrittäjät, ja tarjoamme samalla yhteisöllisen keskustelualustan kuntamme toimijoille aiheesta, sanoo Someron kaupungin projektisuunnittelija Maarit Laurento.
Laurento kertoo, että Somerolla yrittäjyyskasvatus on ollut kunnan painotusalueena jo useamman vuoden. Someron kaupunki tarttui jo vuonna 2014 YES-verkoston haasteeseen ja on ollut yhtenä pilottikuntana mukana Varsinais-Suomen liiton rahoittamassa maakunnallisessa Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi -hankkeessa.
– Pilotoinnin myötä Somerolle perustettiin oma monialainen yrittäjyyskasvatuksen kehittämistiimi, joka on jatkanut toimintaa tavoitteenaan luoda toimivia malleja opettajille yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi ja tueksi.
YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio kehuu Someron pitkäjänteistä yrittäjyyskasvatustoimintaa ja aktiivista yrittäjyyskasvatustiimiä.
– Hienoa, että nyt myös Somerolle on saatu yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku. Tällä tavalla yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmat saadaan vietyä käytäntöön ja oppimisen arkeen joka kouluasteelle. Näin yrittäjyyskasvatus ei jää vain harvoiksi yksittäisiksi teoiksi oppijoiden koulupolulle.
Vainio korostaa, että yhtä tärkeää kuin polun rakentaminen on sen jatkuva kehittäminen.
– Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku on ohjenuorana käytännön tekemiselle, ja sen kautta tehdään yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemiä näkyväksi. Sillä myös varmistetaan opettajien osaaminen ja resurssit. Siksi on tärkeää, että sitä rakennettaan ja kehitetään yhteistyössä opetustoimen, elinkeinoelämän ja yrittäjien kanssa. Someron erinomainen yrittäjyyskasvatustiimi varmistaa, että yhteistä kehittämistyötä jatketaan, Vainio kertoo.
Kun kunnan yrittäjyyskasvatustiimi rakentaa yhdessä oman yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun, saadaan siinä otettua huomioon myös paikalliset erityispiirteet, kuten elinkeinoelämän rakenne ja yhteistyömahdollisuudet.
Maarit Laurento on samaa mieltä.
– Paikallisuus meillä näkyy vaikkapa siinä, että pienessä kunnassa yhteistyö on ketterää. Esimerkiksi työelämään tutustuminen on varsin helppoa järjestää, koska yritykset tekevät erinomaista yhteistyötä. Heidän asenteensa on korkealla, ja yrittäjät ottavat hyvin vastaan TET-oppilaita, vaikka esimerkiksi yksinyrittäjät eivät välttämättä tarvitse tulevaisuudessa uutta työvoimaa. Jotkut opiskelijat pääsevät opastettavaksi jopa neljänkin viikon ajaksi, Laurento kertoo.
Yrittäjyyskasvatuksen tiimimalli lähti Varsinais-Suomesta
YES Varsinais-Suomi on yrittäjyyskasvatuksen uranuurtaja. Yrittäjyyskasvatusta on kehitetty maakunnassa jo vuosituhannen vaihteesta lähtien.
Myös yrittäjyyskasvatuksen tiimejä on rakennettu ahkerasti. Parhaimmillaan Varsinais-Suomessa on pyörinyt kymmenkunta kuntakohtaista yrittäjyyskasvatustiimiä, Vainio sanoo.
– Tällä hetkellä yrittäjyyskasvatuksen tiimi on ainakin Someron lisäksi Salossa ja Laitilassa, ja uudelleen aktivoitumassa Maskussa ja Liedossa. Koronankin takia on ollut hieman hiljaiseloa. Aktiivista yrittäjyyskasvatustoimintaa on myös Raisiossa ja monessa muussakin kunnassa, joissa ollaan rakennettu yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua.
Vainion mukaan kaikissa niissä kunnissa, jotka olivat mukana Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi -hankkeessa, on yrittäjyyskasvatustoiminta pysynyt enemmän tai vähemmän aktiivisena.
– Ja yrittäjyyskasvatustyötähän Varsinais-Suomessa tehtiin jo kauan ennen hanketta. Vuosina 2003–2005 tehtiin kuntakohtaisia yrittäjyyskasvatuksen strategioita, ja tiimimallia lähdettiin kehittämään jo silloin. Yrittäjyyskasvatuksen tiimit ovatkin levinneet kansalliseksi toimintatavaksi Varsinais-Suomesta, Vainio paljastaa.
Onko omassa kunnassasi yrittäjyyskasvatuksen tiimi tai yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku?
Someron yrittäjyyskasvatuksen malleihin ja materiaaleihin pääsee nyt tutustumaan vasta avatulla nettisivustolla, josta yrittäjyyskasvattajat voivat poimia vinkkejä opetukseen ja yhteistyöhön.
Miten Laurento neuvoisi sellaista kuntaa, jolla ei vielä ole omaa yrittäjyyskasvatustiimiä tai yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua? Mistä lähteä liikkeelle ja mitä pitää ottaa huomioon?
– Kannattaa ottaa aluksi selvää, minkälaista kouluyhteistyötä yritykset ovat jo tähän mennessä tehneet ja onko kunnassa jo olemassa projekteja, joihin yrittäjyyskasvatuksen olisi mahdollista linkittyä. Tiimin monipuolinen edustus on hyvä miettiä etukäteen ja kaupungin edustus mukana takaa hyvän yhteistyölinkin. YES-verkostolta saa hyvät vinkit ja valmiit materiaalit alkuvaiheeseen.
Someron yrittäjyyskasvatuksen ehjää oppimispolkua ovat olleet luomassa nykyinen yrittäjyyskasvatustiimi, jonka jäsenet ovat Heini Kelosaari ja Jarkko Lapatonniemi Someron lukiosta, Susanna Yliharmi ja Anna-Maija Honkanen Kiiruun koulusta, Sari Tuomarmäki, Someron 4h:sta, Antti Leino Someron elinkeinotoimesta, Reima Luoma Someron nuorisotoimesta, Kati Fonsell-Laurila Someron sivistyslautakunnasta, Someron sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm sekä tiiminvetäjä Maarit Laurento, Joensuun koulusta. Alkuvaiheessa polun rakentamisessa ovat olleet mukana myös myös muun muassa Tanja Uusitalo ja Hanna Munter.
Lataa maksuton opas
Toimiiko kunnassasi jo yrittäjyyskasvatuksen tiimi? Maksuttomasta YES-verkoston Yrittäjyyskasvatuksen tiimioppaasta saat työkalut yrittäjyyskasvatustiimin rakentamiseen. Lue lisää ja lataa tiimiopas tästä.