Yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijat peräänkuuluttavat nyt muun muassa vahvoja työelämäverkostoja sekä panostusta oppijoiden taitoon kaupallistaa ja toteuttaa omia ideoita käytännössä. Ja jotta yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku toteutuu, on kuntien organisoitava ja resursoitava yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen omassa kunnassa.
Tänä syksynä koulut käynnistyivät koronapandemian varjossa. Poikkeustilanne tuo haasteita myös koulujen yrittäjyys- ja työelämäyhteistyölle sekä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiselle ja kehittämiselle.
Lasten ja nuorten yrittäjämäisiä taitoja ja asenteita pitäisi kuitenkin vahvistaa huolimatta peruuntuneista tapahtumista tai verkkoon siirtyneistä kohtaamisista. Koronakriisi on toisaalta saanut aikaan sen, että kouluissa on toteutettu paljon rohkeita kokeiluja, ideoitu innovatiivisia ratkaisuja ja luotu uusia, onnistuneita toimintamalleja. Keväällä yrityksen ja erehdyksen kautta saadut opit helpottavat uuden lukuvuoden käynnistymistä.
YES ry sai kesällä uuden hallituksen, jonka kokoonpanossa tiivistyy vahva osaaminen ja pitkä kokemus yrittäjyyskasvatuksesta. Mitä mieltä he ovat yrittäjyyskasvatuksen tilasta syksyllä 2020 – mihin yrittäjyyskasvatuksessa pitää juuri nyt keskittyä?
Lue alta hallituksen jäsenten vastaukset! Vastaamassa on myös YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.
Mihin yrittäjyyskasvatuksessa pitää juuri nyt keskittyä?
“Oman osaamisen kaupallistaminen, realistiset suunnitelmat ja rohkeus kokeilla uutta ovat kannattavan yritystoiminnan perusta. Yhä useammalla yrittäjyys ja palkkatyö kulkevat rinnakkain tai vuorottelevat työuran aikana. Mielestäni yrittäjyyskasvatuksessa tulisi keskittyä oppijoiden taitoon kaupallistaa ja toteuttaa omia ideoita käytännössä sekä vahvojen työelämäverkostojen rakentamiseen.”
Marja Heinistö, Design MarjaMarja Heinistö toimii yrittäjänä ja vie eteenpäin pelillisiä kehittämismenetelmiä.
“Kuntatalouden kiristyessä ja sote- ja maakuntauudistuksen vihdoin häämöttäessä kuntien rooli osaamisen kehittämisen ja yrittäjyyden edellytysten yhdistämisessä tulee olemaan ratkaiseva. Kuntien tulee organisoida ja resursoida pysyvästi yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen omassa kunnassa, jotta yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku toimii. Opetussuunnitelmapohjaisten valinnaisten opintojen ja alkavien yritysten perustamisneuvonnan välinen kuilu kannattaa tukkia kuntakohtaisesti.
Yrittäjyyskasvatuksen strateginen, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on yksi tärkeä osa alueiden elinvoimaa. YES-verkoston alueelliset toimijat ovat kuntien parhaita kumppaneita auttamaan sivistyksen elinvoimatehtävän uuden roolin rakentamisessa.”
Petrikki Tukiainen, Gradia ja YES Keski-SuomiPetrikki Tukiainen on toiminut 20 vuotta koulutus- ja kehittämisalan yrittäjänä ja YES verkoston asiantuntijana. Tällä hetkellä hän toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian yrityskehitysasiantuntijana vastaten yrittäjyysekosysteemin kehittämisestä. Lisäksi hän on Suomen Yrittäjien osaamisen valiokunnan jäsen.
“Työelämän murroksen sekä myös nykyisen maailmantilanteen edessä on mielestäni erityisen tärkeää auttaa nuoria tunnistamaan oma osaaminen ja löytämään oma "juttunsa". Tätä kautta voimme luoda uutta, rohkeaa yrittäjyyttä ja aktiivisia sekä osaavia työntekijöitä. Vaikka vahva ja vaikuttava yrittäjyyskasvatus on yhteinen kansallinen intressimme, on mielestäni hyvä pitää mielessä myös omat alueelliset näkökulmamme. Yrittäjyyskasvatus on hyvä työkalu kotiseutukasvatukseen, jonka kautta voimme alueidemme veto- ja pitovoimaa lisätä.”
Juhamatti Konttaniemi, Ammattiopisto LappiaJuhamatti Konttaniemi toimii yrittäjyysvalmentajana Ammattiopisto Lappian palveluksessa. Juhamatti on työskennellyt erilaisissa tehtävissä lappilaisen yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen parissa viimeisen 8 vuoden ajan.
“Yrittäjyyskasvatus on aidoimmillaan elämässä tarvittavien taitojen ja valmiuksien oppimista sekä sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. On tärkeää, että voimme yrittäjyyskasvatuksen kautta kasvattaa aktiivisia ja innovatiivisia kansalaisia. Näitä taitoja tarvitaan nykypäivänä ja tulevaisuudessa muuttuvassa ja haasteellisessa työelämässä. Yrittäjyyskasvatuksella ei vielä ole riittävän vakiintunutta asemaa eri koulutusasteilla ja siihen tulee panostaa. Yrittäjyyskasvatus voi parhaimmillaan toimia siltana työelämään, kunhan se saadaan ehjäksi, jouhevaksi ja arjessa toimivaksi jatkumoksi.”
Anne Vuorinen, KeudaAnne Vuorinen toimii Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yritys-ja elinvoimapalvelujen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Hän toimii myös Keuda Koulutuspalvelut oy:n osa-aikaisena toimitusjohtajana. Hän toimii Suomen Oppisopimusosaajat ry:n varapuheenjohtajana, AMKEn työelämäkumppanuuksien verkoston sekä Laurea Ammattikorkeakoulun alueneuvottelukunnan jäsenenä sekä lukuisissa kunnallisissa luottamustehtävissä Hyvinkäällä. YES ry:n puheenjohtajuus on luottamustehtävistä uusin.
“Yrittäjyyden edistäminen on tärkeä osa kehitysyhtiön toimintaa ja yrittäjyyskasvatus on siinä keskeisessä roolissa. Juuri nyt tarvitaan kannustusta uusille ja rohkeille aloitteille. Meillä on siihen hyvät välineet ja osaavat verkostot. Otetaan ne täysimääräisesti käyttöön!”
Jari-Pekka Niemi, Prizztech OyJari-Pekka Niemi toimii kehitysyhtiö Prizztech Oy:ssä palvelujohtajana. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus Satakunnan yritysten ja niiden toimintaympäristöjen kehittämisestä.
“Yrittäjyyskasvatuksella tulee kannustaa oppijoita kaikilla asteilla omaehtoisuuteen, yrittäjämäisyyteen ja itseohjautuvuuteen. Tulee pitää mielessä yrittäjyyteen laaja-alaisesti kannustaminen. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta kaikkien on hyvä tunnistaa itsestään yrittäjämäisiä piirteitä ja oppia toimimaan itsenäisesti ja omaehtoisesti. Yhteiskunta muuttuu koko ajan projektimaisemmaksi. Työelämän pitkät työsuhteet vähenevät ja töitä tehdään projektista toiseen, pätkissä ja työnantajaa nopeastikin vaihtaen.”
Anne Gustafsson-Pesonen, Xamk PienyrityskeskusAnne Gustafsson-Pesonen toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Pienyrityskeskusyksikön johtajana ja tekee tutkimusta yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuudesta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tohtoriopiskelijana.
Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
“Suomi on monien suurien haasteiden edessä. Meidän tulee lisätä yhteiskuntamme toimeliaisuutta, jotta voimme ylläpitää maamme hyvinvointia. Mielestäni parhaat keinot tähän on lisätä yrittäjyyttä, yrittäjämyönteistä ajattelua sekä tukea kaikin tavoin yrittäjämäisen toimintakulttuurin juurtumista oppilaitoksiin ja työpaikoille. Yrittäjyys on kasvavassa määrin yhä useamman ihmisen uravalinta ja yrittäjyyttä ymmärretään yhteiskunnassamme entistä paremmin. Yrittäjyyden ymmärtämisen lisääntymisestä YES ry:n toiminnalla on ollut suuri merkitys. Yrittäjyyskasvatustyöllä rakennetaan yrittelijästä, vastuullista ja parempaa yhteiskuntaa ja tätä tärkeää työtä haluan olla osaltani viemässä eteenpäin.”
Hanna Munter, Varsinais-Suomen YrittäjätHanna Munter on Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja on saanut tehtävässään jatkaa edeltäjänsä käynnistämää työtä yrittäjyyskasvatuksen osa-alueella. Varsinais-Suomessa yrittäjyyskasvatustyö on aloitettu aikoinaan Suomessa ensimmäisten joukoissa ja nykyinenkin toimitusjohtaja pitää erittäin tärkeänä, että yrittäjyyskasvatus on pysyvä kokonaisuus yrittäjäjärjestön toiminnan painopisteissä.
“Tulevaisuus on rohkeiden ja ennakkoluulottomien, yrittäjähenkisten osaajien. Yrittäjyyskasvatuksen tehtävä on kannustaa opiskelijoita heidän omien vahvuuksiensa kautta, kohottaa yksilöiden itsetuntoa ottaa askel tuntemattomaan ja rohkaista näkemään oma panos suomalaisen yhteiskunnan rakentajana merkittäväksi ja tärkeäksi.”
Maria Taipale, RasekoMaria Taipale on johtava rehtori ja kuntayhtymän johtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekossa. Hän on myös AMKE ry:n hallituksen jäsen, AMKE Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Turun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja sekä toimii asiantuntijana MYR Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustajana.
“Kehittämisen näkökulmasta yrittäjyyskasvatuksen eteenpäin vieminen ei ole enää vain pedagogisten ratkaisujen tarjoamista oppilaitoksiin. Yrittäjyyskasvatus ei ole pelkkä pedagoginen työkalu vaan se ulottuu laajemmalle. Yhteiskunnan nopea muutostahti on aiheuttanut sen, että yrittäjyyskasvatuksen ydin eli yrittäjämäinen toimintatapa ja asenne tulee ulottaa kaikkeen osaamisen kehittämiseen. Siksi me YES-verkostossa olemme luoneet Yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi -mallin, jossa osaamista tarkastellaan jatkuvan oppimisen näkökulmasta siten, että osaamisen karttuu jatkuvasti ja kaikkialla ja sen kehittäminen on prosessi, jota tehdään yhdessä eri toimijoiden kesken. Yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi on eräänlainen mylly, joka tuottaa oppimisympäristöjä, osaamista ja verkostoja. Nämä hyödyttävät niin oppijaa kuin organisaatioita luoden elinvoimaa ja osaavia yksilöitä.”
Sanna Lehtonen, YES rySanna Lehtonen on Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkoston, YES-verkoston toiminnanjohtaja ja verkostojohtamisen raudanluja ammattilainen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan.
Kansallisen YES-verkoston toimintaa koordinoiva YES ry uudistui keväällä, ja sen myötä myötä yhdistykselle valittiin myös uusi hallitus. Lue lisää uudesta hallituksesta ja YESin uudistuksesta. Hallituksen uuden puheenjohtajan Anne Vuorisen tervehdyksen voit lukea täältä.
