YES-verkoston tavoite: jokaisesta Suomen kunnasta yrittäjyyskasvatuskunta

YES ry:n tavoitteena on, että jokainen Suomen kunta on yrittäjyyskasvatuskunta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan Suomessa paljon. On muun muassa erilaisia yrittäjyyskasvatusohjelmia, talous- ja työelämäkursseja, yrittäjyysyliopistoja, opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöjä, oppaita, uutta tutkimusta ja julkaisuja, sovelluksia, työelämäyhteistyötä, hankkeita, uusia kokeiluja ja aktiivisia, osaavia ja innostuneita opettajia, rehtoreita, oppilaitoksia ja muita toimijoita.

Eikö se jo riitä?

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtosen mukaan ei.

Yrittäjyyskasvatus on ollut jo pitkään kansallisissa opetussuunnitelmissa, mutta yrittäjyyskasvatus toteutuu kunnissa vaihtelevasti. Paperilla saattaa näyttää hyvältä, mutta monessa kunnassa käytännön toteutus jää puolitiehen.

– Suurin haaste yrittäjyyskasvatuksen toteutumisessa on tällä hetkellä edelleen kokonaiskuvan puuttuminen ja pirstaleisuus. Jokaisessa kunnassa toteutetaan nykyään varmaankin jo jotain yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä, mutta ne ovat vielä liian usein yksittäisiä toimintoja, joiden vaikuttavuus vaihtelee, ja liian monet oppijat jäävät toimenpiteiden ulkopuolelle. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi kuitenkin olla oikeus saada yrittäjyyskasvatusta paikkakunnasta ja kouluasteesta riippumatta, Lehtonen sanoo.

YES ry uudisti strategiansa viime vuoden lopulla, ja keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin se, että jokainen Suomen kunta on yrittäjyyskasvatuskunta. Sanna Lehtonen, mitä se tarkoittaa?

– Se tarkoittaa, että kunnassa yrittäjyyskasvatus on suunnitelmallista ja kattavaa, ja siihen osallistuvat kunnan eri toimijat. Olemme YES-verkostossa määritelleet kuusi keskeisestä kriteeriä, jotka kunnassa pitäisi toteutua, jotta se voi kutsua itseään yrittäjyyskasvatuskunnaksi.

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

Avataan hieman noita kriteerejä myöhemmin tässä artikkelissa. Mutta ensin: Mitä kunnissa pitää tapahtua, jotta tämä toteutuu?

–  Näen, että suurin este on yhteisen ymmärryksen puute. Kunnassa ei ole käyty sitä keskustelua, että mitä halutaan ja miten lähdetään kohti yhteistä tavoitetta. Pitäisi lähteä siitä liikkeelle, että istutaan saman pöydän ääreen ja käydään se keskustelu.

YES on asettanut kriteereiksi kuusi laajaa kohtaa. Iso kysymys on, että kuka nämä kunnassa toteuttaa? Kenen on vastuu?

– Tämähän on varmasti se vaikein kohta, eli kenen vastuulle yrittäjyyskasvatus kuuluu. Perinteisesti ajatellaan, että se koulun rehtorille tai yksittäiselle opettajalle. Minun mielestäni kopin voi ottaa kuka tahansa, joka tahtoo lähteä kehittämään yrittäjyyskasvatusta. Mielellään toki sellainen henkilö, jolla on mahdollisuuksia viedä asiaa eteenpäin, oli kyseessä sitten kunnanjohtaja, valtuuston johtaja tai vaikka yrittäjyysjärjestön vetäjä. Kunhan löytyy joku, jolla on tahto vielä asiaa eteenpäin ja joka saa muut mukaan.

Entä jos kunnasta puuttuu nämä kaikki tai useimmat? Mikä on mielestäsi tärkein tai mistä kannattaa lähteä liikkeelle?

Yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä, joten mielestäni ensimmäisenä kannattaa perustaa yrittäjyyskasvatustiimi kuntaan. Sen avulla päästään yhteisen keskustelun äärelle.

Visioidaan vielä hieman. Oletetaan, että kunnassa toteutuvat kaikki kuusi kriteeriä. Mitä se tarkoittaa lasten ja nuorten ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta?

– Silloin kunnassa on aktiivista ja yhteistä tekemistä sen eteen, että kunnassa on mahdollista osallistua, yrittää ja tuoda omaa osaamistaan esille. Kunta on paikka, jossa jokaisella on mahdollisuus hyödyntää omaa osaamistaan siten, että se tuottaa hyötyä itselle ja muille.

Onko Suomessa jo YESin kriteerit täyttäviä yrittäjyyskasvatuskuntia?

– Mielestäni Suomessa on jo yrittäjyyskasvatuskuntia, ja vielä useampia kuntia, jotka ovat hyvällä tiellä kohti yrittäjyyskasvatuskuntaa.

Sanoit aiemmin, että kannattaa lähteä liikkeelle yrittäjyyskasvatustiimin perustamisesta. Onko sinulla muita neuvoja?

– Kannattaa tutustua YES-verkoston kuntakäsikirjaan ja yrittäjyyskasvatuksen tiimioppaaseen, sekä ehdottomasti osallistua maaliskuussa YES-verkoston järjestämään kuntawebinaariin, jonka aiheena on yrittäjyyskasvatuksen johtaminen. Jutellaan siellä lisää!

Millainen on yrittäjyyskasvatuskunta?

Toteutuvatko kunnassasi seuraavat kuusi kriteeriä? Kriteerejä avaa YES-verkoston toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

1. Yrittäjyyskasvatuskunnassa yrittäjyyskasvatus ymmärretään osaksi kunnan eri kehittämistoimenpiteitä.

­– Yrittäjyyskasvatuskunnassa yrittäjyyskasvatus ei ole pelkästään sivistyksen tehtävä, vaan se yhdistyy muihin kehittämisalueisiin ja toimialoihin, kuten elinkeinotoimialaan. Yrittäjyyskasvatus nähdään keinona edistää kunnan elinvoimaisuutta, yhteisöllisyyttä ja yksilön hyvinvointia. Yrittäjyyskasvatus otetaan huomioon, kun kehitetään kuntaa ja kunnan palveluja kuntalaisille.

2. Yrittäjyyskasvatuskunnassa yrittäjyyskasvatus on osa strategioita.

– Tämä tarkoittaa, että yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet saadaan yhteisestä ymmärryksestä paperille ja eri suunnitelmiin. Kun kunnassa tehdään vaikkapa elinvoimaohjelmaa ja asetetaan tavoite, että tahdotaan vahvistaa yrittäjyyttä, niin mietitään mitä yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä se tarkoittaa kouluille.

3. Yrittäjyyskasvatuskunnassa rakennetaan Yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemiä.

– Kunnassa pohditaan, keitä kaikkia eri toimijoita kuuluu yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen, käydään yhteistä keskustelua ja mietitään yhteisiä tavoitteita. Eli muodostetaan yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi kunnan eri toimijoista ja laitetaan se pyörimään. Yrittäjämäinen ekosysteemi tuottaa pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja osaamista.

4. Yrittäjyyskasvatuskunnassa yrittäjyyskasvatuksen koordinaatio ja kehittäminen on resursoitu.

– Kunnassa on mietitty resurssi yrittäjyyskasvatustiimin työskentelylle ja myös sovittu, kenellä on vastuu: Kuka kutsuu tiimin koolle ja huolehtii, että kehittämistoimenpiteitä viedään eteenpäin? Kuka pitää huolta, että opetushenkilöstöllä on mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusosaamistaan? Kuka vastaa ehjän polun toteutumisesta? Yrittäjyyskasvatuskunnassa on joku, jolla on kokonaisvastuu ja myös resurssia ja työaikaa hoitaa tehtävänsä.

5. Yrittäjyyskasvatuskunnassa on yrittäjyyskasvatuksen tiimi.

– Yrittäjyyskasvatuskunnassa kokoontuu tiimi, joka valvoo, että yhteisesti asetetut tavoitteet toteutuvat. Jos esimerkiksi kuntaan on laadittu yrittäjyyskasvatuksen strategia tai suunnitelma, tiimi pohtii, miten tavoitteisiin päästään.

6. Yrittäjyyskasvatuskunnassa on laadittu yrittäjyyskasvatuksen Ehjä polku.

– Kunnassa on mietitty, mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa joka kouluasteella varhaiskasvatuksesta eteenpäin: mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla päästään asetettuihin tavoitteisiin? Ehjä polku tuo konkreettisemmaksi ja lähemmäksi opettajaa eri suunnitelmien ja strategioiden tavoitteet. Ehjään polkuun on myös mietitty työelämän ja muiden toimijoiden rooli, eli tässä tulee kuvaan myös aiemmin mainittu ekosysteemiajattelu.