Uusilla kuntapäättäjillä on nyt tilaisuus ottaa vahva strateginen ohjausote yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen, sanovat asiantuntijat.
Uusien kaupungin- ja kunnanvaltuustojen toimikausi on alkanut. Monien kuntavaaliehdokkaiden vaalipuheissa toistuvat lupaukset kunnan elinvoimaisuuden lisäämisestä, mutta miten se käytännössä tehdään?
Elinvoima-käsite liitetään usein yrittäjyyteen, ja viime aikoina yhä enemmän yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatus on lapsille ja nuorille suunnattua kasvatusta, jonka tavoitteena on edistää myönteistä asennetta yrittäjyyteen, lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia ja kehittää yrittäjämäistä toimintakulttuuria.
Yrittäjyyskasvatusta kehittämällä kunta voi yhdistää koulutuksen ja perinteisen elinkeinopolitiikan yhteiseksi teemaksi ja sitä kautta vaikuttaa kunnan kehittymiseen ja elinvoiman vahvistumiseen.
Kuntien siis kannattaa panostaa yrittäjyyskasvatukseen, jotta kunnista löytyy tulevaisuudessa niitä, jotka innovoivat, kehittävät, rakentavat uutta ja synnyttävät yrittäjyyttä.
Mutta miten uudet kuntapäättäjät voivat edistää kunnan elinvoimaisuutta yrittäjyyskasvatuksella? Mistä kunnat voivat lähteä liikkeelle yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä?
Kysyimme asiaa YES ry:n hallitukselta, joka pohtii laaja-alaisesti yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen ja elinvoiman asioita ja jonka jäseninä on yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoita eri aloilta ja eri puolelta Suomea.
Tässä Suomen johtavan yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijakaartin neuvot uusille kunnanvaltuutetuille ja muille kuntapäättäjille:
“Auta nuoria näkemään tulevaisuuden mahdollisuuksia omalla kotipaikkakunnalla, ota heidät mukaan päätöksentekoon. Kannusta lapsia ja nuoria tutustumaan kotipaikkakunnan yrityksiin, työmahdollisuuksiin ja päättäjiin. Kerro oma uratarinasi. Toimi sillanrakentajana
Marja Heinistö, Design MarjaMarja Heinistö toimii yrittäjänä ja vie eteenpäin pelillisiä kehittämismenetelmiä.
elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä. Etsi aktiivisesti monipuolisia tapoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Rohkaise nuoria
kokeilemaan uutta ja viemään ideoita käytäntöön esimerkiksi Kesäyrittäjäsetelin ja erilaisten nuorille suunnattujen projektitukien
kautta.”
“Uusilla päättäjillä on mahdollisuus ottaa vahva strateginen ohjausote yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Monesti käytännössä on todettu, että yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden asettamisen, keinojen mahdollistamisen ja resurssien jakamisen vastuu jää sinne jonnekin opetustoimen ja elinkeinojen kehittämisen välimaastoon. Silloin on vaarana, että resursointi jää vajaaksi ja kehittäminen ei ole riittävän kokonaisvaltaista ja uutta synnyttävää elinvoiman vahvistamisen näkökulmasta.
On tärkeää, että ylimmällä päätöksenteon tasolla valtuustoissa ja hallituksissa tarkastellaan sujuvaa yrittäjyyttä synnyttävän polun kokonaisuutta rohkeiden tavoitteiden valossa. Kannattavien uusien yritysten perustamisen eli yhden keskeisen elinvoimatavoitteen saavuttaminen on mahdollista pitkäjänteisellä työllä.
Yrittäjyyspotentiaali tulee tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja tukea sitä kaikin mahdollisin keinoin. Tämä edellyttää vahvaa resurssiohjausta, johtajuutta ja tulosten asettamista korkealle. Kunnan oman yrittäjyyskasvatuksen koordinaattorin resursointi on tärkeä ensimmäinen askel.”
Petrikki Tukiainen, Gradia ja YES Keski-SuomiPetrikki Tukiainen on toiminut 20 vuotta koulutus- ja kehittämisalan yrittäjänä ja YES verkoston asiantuntijana. Tällä hetkellä hän toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian yrityskehitysasiantuntijana vastaten yrittäjyysekosysteemin kehittämisestä. Lisäksi hän on Suomen Yrittäjien osaamisen valiokunnan jäsen.
“Yrittäjyyskasvatus on kunnan yrittävän kulttuurin kehittymisen ja elinvoimaisuuden kulmakivi. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan Suomessa perustetaan vuodessa 4,3 osakeyhtiömuotoista yritystä tuhatta työikäistä asukasta kohti. Ruotsissa luku on 7,2 ja Virossa 23,6. Tämän kuilun umpeen kuromiseksi tarvitsemme yrittäjyyskasvatusta sekä lisää yrittämistä edistäviä toimia valtio-, maakunta- ja kuntatasolla.
Rohkaisisin uutta kuntapäättäjää lähtemään liikkeelle tutustumalla oman kunnan yrittäjyyskasvatustyöhön sekä tätä työtä valtakunnallisesti edistävien toimijoiden kuten YES-verkosto, TAT ja Nuori Yrittäjyys ry toimintaan. Koulujen arjessa yrittämistä voidaan arkipäiväistää tarjoamalla monipuolisia esimerkkejä yrittäjyydestä ja erilaisista matalan kynnyksen tavoista tienata, kuten kevytyrittäjyys ja osa-aikainen yrittäjyys. Nuoret tarvitsevat konkreettisia esimerkkejä – on hienoa havaita, että entistä useampi nuori näkee yrittämisen konkreettisena uravaihtoehtona ja lähtee rohkeasti tavoittelemaan unelmiaan yrittämisen kautta.
Rohkaisen uusia kuntapäättäjiä mukaan rakentamaan yrittäjyyskasvatuksen kansanliikettä, tehdään työtä joka vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen!”
Matti Muhos, Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti InstituuttiMatti Muhos on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja tuotantotalouden, uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professori sekä Jyväskylän yliopiston teknologialiiketoiminnan dosentti. Hänen johtamansa Kerttu Saalasti Instituutti tuottaa tietoa mikroyrityksistä ja yritysten toimintaedellytyksistä ja tuottaa osaamisalueellaan valtakunnallista verkkokoulutusta. Instituutti vastaa OKM:n Oulun yliopistolle osoittamasta mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tehtävästä. Muhoksen viimeaikaisen tutkimustoiminnan keskiössä ovat olleet mikro- ja pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen eri toimialoilla ja liiketoimintaympäristöissä. Tuottoisan tutkimus- ja koulutustoiminnan lisäksi Muhoksella on vahvat näytöt tutkimusrahoituksesta.
“Hyvä kuntapäättäjä. Onnea ja menestystä uuteen tehtävääsi. Olet vaikuttavassa tehtävässä oman kuntasi elinvoimaisuuden ja elinvoiman kehittäjänä. Päätöksilläsi on merkitystä, miten oma kuntasi kehittyy ja kehittää jatkuvasti kunnan toimintaa vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeita.
Toivon, että yrittäjyyskasvatus on sinulle entuudestaan tuttua ja jos ei ole, niin me YES-verkostossa autamme mielellämme. Tavoitteenamme on, että jokainen suomalainen nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.
Kaikista ei tule yrittäjiä, eikä pidäkään tulla, mutta yrittäjämäistä asennetta meistä jokainen tarvitsee elämän eri vaiheissa: positiivista ja uteliasta asennetta elämään ja yritteliästä asennetta oppimiseen, vastuuta itsestä ja kehittymisestä, kykyä unelmoida ja määrätietoisesti niitä tavoitella sekä intohimoa elinikäiseen oppimiseen. Tästä #yrittäjyyskasvatus on tehty ja tämän varaan voi myös oman kuntasi #elinvoima kehittyä.
Olisi hienoa, jos selvittäisit oman kuntasi nykytilan: oletteko jo mukana valtakunnallisessa #yesverkosto ssa? Mitä kaikkea sinun kotikunnassasi on tehty, mistä voisimme kertoa muillekin? Yrittäjyys ja yrittäjämäinen asenne kantaa Suomea – tehdään se yhdessä. Olethan yhteydessä, autamme mielellämme.”
Anne Vuorinen, KeudaAnne Vuorinen toimii Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yritys-ja elinvoimapalvelujen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Hän toimii myös Keuda Koulutuspalvelut oy:n osa-aikaisena toimitusjohtajana. Hän toimii Suomen Oppisopimusosaajat ry:n varapuheenjohtajana, AMKEn työelämäkumppanuuksien verkoston jäsenenä sekä lukuisissa kunnallisissa luottamustehtävissä Hyvinkäällä. YES ry:n puheenjohtajuus on luottamustehtävistä uusin.
“Päättäjät voivat edistää yrittäjyyskasvatusta omassa kunnassaan tekemällä päätös yhdessä muiden kuntien kanssa alueellisen yrittäjyyskasvatuksen strategian laatimisesta. Strategiassa tulisi asettaa yhteinen visio ja lähteä tekemään konkreettisia strategian mukaisia toimenpiteitä. Strategia luo siis pohjan pitkäjänteiselle yrittäjyyskasvatustyölle ja antaa siten selkänojan kouluille ja muille toimijoille toteuttaa tulevaisuuteen tähtäävää ja kunnan elinvoimaisuutta lisää toimintaa.”
Jari-Pekka Niemi, Prizztech OyJari-Pekka Niemi toimii kehitysyhtiö Prizztech Oy:ssä palvelujohtajana. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus Satakunnan yritysten ja niiden toimintaympäristöjen kehittämisestä.
“Kuntapäättäjä voi omalla esimerkillään osoittaa, miten yrittäjähenkinen ihminen toimii. Hän on joustava, nopeasti reagoiva ja asiakaslähtöinen, ei siirrä vastuuta, kuuntelee ja arvostaa kuntalaisten näkemyksiä sekä pitää taloudellisuudesta kiinni kaikessa toiminnassa. Yrittäjäkasvatuksessa kunta voi lähteä liikkeelle kunnan oman toiminnan kriittisestä puntaroinnista: olemmeko ketteriä ja kyvykkäitä palvelemaan kuntalaisia yrittäjämäisesti ja tuotammeko toiminnallamme lisäarvoa ilman turhaa byrokratiaa ja asioiden pallottelua. Kestämmekö katseen yrittäjäluupin ja suurennuslasin alla?”
Maria Taipale, RasekoMaria Taipale on johtava rehtori ja kuntayhtymän johtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekossa. Hän on myös AMKE ry:n hallituksen jäsen, AMKE Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Turun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja sekä toimii asiantuntijana MYR Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustajana.
“Minusta on ensinnäkin tärkeää, että kuntapäättäjä ja muut toimijat ymmärtävät mitä yrittäjyyskasvatus on ja mitä se tarkoittaa meidän kunnassa. On myös tärkeää käydä keskustelua siitä, mitä tavoitteita yrittäjyyskasvatukselle asetamme ja miten voimme varmistaa sen, että myös tavoitteisiin pääsemme. Strateginen suunnittelu, konkreettiset toimenpiteet, riittävä resursointi ja vastuualueet sekä tavoitteiden seuranta ja arviointi antavat eväät tuloksellisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Tärkeää on ymmärtää se, että yrittäjyyskasvatus ei ole yksittäinen teko tai toimenpide, vaan toimintakulttuurinen asia, jota tulee rakentaa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Ja kuten muitakin kehittämisen osa-alueita, myös yrittäjyyskasvatusta tulee johtaa.”
Sanna Lehtonen, YES rySanna Lehtonen on Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkoston, YES-verkoston toiminnanjohtaja ja verkostojohtamisen raudanluja ammattilainen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan.
Kuntien elinvoimaisuudesta ja sen yhteydestä yrittäjyyskasvatukseen ovat kirjoittaneet myös Sanna Lehtonen ja Anne Vuorinen blogeissaan.
Tule kuulemaan lisää!
Mistä lähteä liikkeelle kunnan yrittäjyyskasvatuksen suunnittelussa? YES-verkosto järjestää keskiviikkona 22. syyskuuta kello 17 yrittäjyyskasvatuksen perehdytystilaisuuden. Tilaisuus on suunnattu kunnanvaltuutetuille ja muille kunnallisessa päätöksenteossa mukana oleville henkilöille, mutta muutkin teemasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Lataa maksuton käsikirja
Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa! -käsikirja auttaa rakentamaan kunnan elinvoimaisuutta tukevaa yrittäjyyskasvatusta suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti ja koko kunnan tasolla. Lue lisää ja lataa maksuton käsikirja.
Tarvitsetko apua yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen kunnassasi? Ole yhteydessä asiantuntijoihimme. Tai tahdotko mukaan vaikuttajaverkostoon? Voit myös liittyä YES ry:n jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä henkilönä, yrityksenä, organisaationa, oppilaitoksena, yhdistyksenä tai muuna yhteisönä. YES-verkoston jäsenenä pääset kehittämään paitsi verkoston toimintaa, myös suomalaista yrittäjyyskasvatusta. Lue lisää jäsenyydestä täältä.
